Joskus sitä ymmärtää olevansa jo niin vanhan ja asuneensa jo niin monta vuotta poissa kotoa, että saapuessa tukka likaisena, väsyneenä ja nälkäisenä vanhempiensa oven taakse, tekisi mieli ojentaa äidille jotain muutakin kuin pussillinen likaista pyykkiä. Lahjojen keksiminen on sitä paitsi minusta mukavaa! Ja valehtelematta pitkän matkan jälkeen on huomattavasti mukavampaa rojahtaa sängylle ja sulkea silmät, kun vanhemmat pörräävät innoissaan tuomisen kimpussa eivätkä ahdistele rakasta lastaan heti tuhannella kysymyksellä. Tähän kaikkeen olemme keksineet mitä mainioimman kukkapuskankorvikkeen - tee-se-itse-raakasuklaa-pakkauksen!
Simon kanssa päätimme jättää tuliaisten hankkimisen poikkeuksellisesti matkalle. Tai siis minä alistuin kohtalooni, kun aikaa ei enää perjantaina ollut etsi lahjaa kotikaupungista. Varkaudesta pongasimme pienen ja kotoisan luomu/lähi/kulttuurikaupan. Hyllyltä mukaan suklaantekopakkaus ja rennolta myyjältä sekä suklaamaistiaiset että ohjeet namien tekoon. Pakkauksen avulla saisimme kuulemma hyvin vietettyä reilun puolituntisen hupaisasti yhdessä touhuten ja seuraavalle päivälle jäisi vielä herkkujen maisteluakin.
Nämä herkut on syöty nopeammin kuin ruusupuska ehtii lakastua, mutta yhdessä tekemisen riemu ei helposti unohdu. Terveellistä ja herkullista!
Lomalaisen arki on parhaimmillaan pienien asioiden summa: aamun tuore lehti ja kahvikuppi, uuden neuloprojektin aloitus ja pyörälenkki metsäpoluilla. Päivät ovat hurahtaneet täällä ihanasti ohi. Muutama loistava leffa ollaan katsottu, mutta ennen kaikkea ollaan nautittu kaikesta siitä mitä omaan arkeen ei aina kuulu. Sauna ollaan lämmitetty monta kertaa, pihatöitä ollaan tehty yhdessä ja päiväkahvilla ollaan istuttu antaumuksella. Pullakin maistuu paremmalta täällä! Ihaninta on kuitenkin, että tässä talossa muistaa olevansa - en vain vaimo ja ystävä vaan - myös tytär ja sisko. Perhe on parasta!
